Mitä se vaalityö oikein on?

02.04. 2017

Olen tehnyt jokaisen vaalin yhteydessä koonnin siitä, millaisia asioita tulee vastaan vaalityötä tehdessä. Tämä siksi, koska useimmin kysytty kysymys minulta on, että mitä teiltä yleensä kysytään vaalikentillä ja mitä se vaalityö oikein on. Nämä kuntavaalit ovat kolmannet vaalit minulle. Tätä ennen olen kampanjoinut kuntavaaleissa 2012 ja eduskuntavaaleissa 2015. Merkittävin ero edellisiin kuntavaaleihin on se, että olin vuonna 2012 tuore SDP:n jäsen ja nyt Oulun SDP:n kunnallisjärjestön ja piirin puheenjohtajana toimimisen myötä puolueen sisällöt ja vaikuttamisen tavat ovat minulle tuttuja. Olen tullut varavaltuutettuna tutuksi valtuuston toimintatapojen ja päätöksenteon kanssa. Tarkastuslautakunnan jäsenenä päätöksenteon kokonaisuus ja vaikutukset ovat tulleet konkreettisemmaksi ja tieto on karttunut mittavasti eri asioista.  Olen tutustunut hyvin eri puolueiden valtuutettujen kanssa (yhteistyökyky on valtuutetun tärkein ominaisuus) ja kampanjointityötä eniten vauhdittanut asia  on, että minulla on ollut eduskuntavaaleista asti upea tukiryhmä, joka on auttanut minua kampanjoinnissa monilla eri tavoin.

Tässä tämän kuntavaaliehdokkaan esimerkkipäivä (sunnuntai 2.4.): Aamulla vastasin muutamaan sähköpostiin ja facebookin yksityisviestiin, joissa kysyttiin mielipidettäni eri asioihin. Järjestelin vaalitavaroita ja laittelin kasseja valmiiksi päivän vaalityötä varten. Olimme vaalipäällikköni Annen kanssa klo 12-16 Rotuaarin vaalikylässä ja eri puolilla kaupungin keskustaa vaalityössä. Kävimme välissä kahvilassa askartelemassa lisää jaettavia esitteitä, joimme kahvit, lämmittelimme ja saimme mielenkiintoisen keskustelun viereisessä pöydässä istuneen kahvilan asiakkaan kanssa. Jaoimme päivän aikana parisen sataa esitettä ja jututin useita kymmeniä ihmisiä. Ihmiset olivat hyväntuulisia ja vastaanottavaisia. Kotona kirjoittelin mm. tätä kirjoitusta ja tuotin tekstejä nettisivuja varten ja päivitin somea. Aika lailla samalla kaavalla mennään vielä vaalien viimeinen viikko ja on menty edellinenkin viikko.

Mitä sitten ihmiset kyselevät ja mistä jutustellaan? Näissä vaaleissa useampi ihminen on kysynyt, että mitä mieltä olen esimerkiksi Raatin rakentamissuunnitelmista, huvipuistosuunnitelmista, terveyspalveluista tai mitä aion tehdä Oulun vanhusten eteen. Kysymyksiä on tullut siis laidasta laitaan – erityisesti tuleva sote-uudistus mietityttää, kuinka uudistus tullaan toteuttamaan ja kuinka se vaikuttaa oman alueen terveyspalveluihin. Toisia mietityttää koulu- ja päiväkotirakennuksen sisäilma-asiat ja toisia kaupunkikeskustan autioituminen. Maahanmuuttokysymys tulee vastaan päivittäin ja mielipiteet ovat puolesta ja vastaan. Olemme saaneet aikaiseksi kuitenkin aika kiihkottomia keskusteluja aiheesta, vaikka olen heti alkuun ilmaissut olevani maahanmuuttomyönteinen (olen myös allekirjoittanut Amnestyn Minun kuntani -kuntavaalisitoumuksen). Osalle kohtaamistani ihmisistä on kynnyskysymys ottaa karkkia SDP:n ehdokkaalta ja toiselle se on ilahduttava asia. Ikinä et ihmisestä päällepäin voi tietää millaisen vastaanoton saat tai millainen keskustelu kohtaamisesta seuraa.

Vaalityö on pääsääntöisesti mieltä lämmittävää. Ihmiset kertovat hyvin avoimesti elämän haasteistaan ja tilanteistaan ja haluavat jakaa huoltaan. Osa on hyvin perillä mitä tahtovat ja kysyvät ehdokkaalta tarkkoja tietoja. Toiset eivät ole vielä ollenkaan miettineet äänestämistä ja kokevat sopivan ehdokkaan löytämisen hankalaksi ja jopa mahdottomaksi tehtäväksi. Osa ei ole äänestänyt koskaan elämässään. Tällaisissa tilanteissa pyrin kaikin tavoin madaltamaan äänestämisen kynnystä ja selvitämme yhdessä asioita eri ehdokkaista ja äänestämispaikoista lähtien. Jokainen ehdokas kohtaa myös vaalityössä aggressiivista käyttäytymistä ja siihenkin on valmistauduttava. Toiset tulevat selvästi hakemaan juttuseuraa Rotuaarin vaalikylästä tai kauppojen edestä ja ilahtuvat juttuhetkestä tai toiset tulevat tarkoituksella tapaamaan tuttua ehdokasta. Riemastuttavinta onkin ollut, kun vanhat tutut jopa 30 vuoden takaa tulevat nykäisemään hihasta – vieläkö tunnistat, olin sun pikkuveljes kaveri, olin sinun opettajasi tai että oltiin samalla luokalla ala-asteella tai samassa harjoittelupaikassa töissä.

Voin yhtyä myös kanssaehdokaskollegani tuumaukseen ”vaalit ovat ihmisen ruminta aikaa”. Vaalityö on kirjaimellisesti Pohjois-Suomen olosuhteissa kylmää puuhaa ja saa olla aika kekseliäs vaatetuksen suhteen, että pysyy edes lämpimänä edustavuudesta tinkien. Varpaat jäässä, nokka valuen, 5 vaatekertaa päällekkäin ja tukka pystyssä käydään nämäkin vaalit, mutta ihmisten kohtaaminen ja jutusteluhetket lämmittävät mieltä pitkään.

Summa summarum – ihmisten kohtaaminen ja ihmisistä ammentaminen on ehdottomasti parasta vaalityössä.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista