Politiikassa tarvitaan vaikutusarviointeja

26.03. 2017

Miksi ennaltaehkäisyyn ei uskalleta panostaa, vaikka ennaltaehkäisevistä ja varhaisen puuttumisen palveluista kuulee pelkästään hyvää? Yksi syy voi olla vaikutusten arvioinnin puuttuminen politiikasta lähes kokonaan. Päättäjiltä puuttuvat luvut, jotka osoittavat ennaltaehkäisyn kannattavuuden.

Ennaltaehkäisy on paitsi ongelmien syntymisen ehkäisyä myös ongelmiin puuttumista oikea-aikaisilla, matalan kynnyksen palveluilla, jolloin voidaan välttää raskaammat keinot, kuten esim. sairaalahoito tai huostaanotto.

Suurin osa lapsista voi paremmin kuin koskaan ennen, mutta toisaalta osa lapsista voi todella huonosti. Ongelmat ovat vaikeita ja monisyisiä. Työssäni kohtaan riittämättömiä resursseja mm. oppilashuollossa: lapsen huolta ei huomata ajoissa tai ammattilainen ei pysty työskentelemään lapsen kanssa riittävän paljon. Eri tavoin psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret jäävät usein aliresursoidun oppilashuollon (kuraattorit, koulupsykologit, terveydenhoitajat) piiriin, vaikka he tarvitsisivat intensiivisempää tukea ja hoitoakin. Kuvattu ongelma on ollut Oulussa tiedossa pitkään. Esimerkiksi Byströmin nuortenpalveluiden arvioinnissa selkeäksi kehittämiskohteeksi nousi nopeampi pääsy mielenterveyspalveluihin.

Seuraava valtuustokausi tulee olemaan haastava, kun sote -palvelut siirtyvät maakuntahallinnon alle sivistys- ja kulttuuripalveluihin kuuluvan oppilashuollon jäädessä kaupungin hallinnoimaksi. Tässä muutoksessa on tärkeää varmistaa, että oppilashuolto ja maakuntahallinnon hallinnoimat mielenterveyspalvelut keskustelevat saumattomasti keskenään.

Oppilashuolto pitää mitoittaa ja henkilöstö kouluttaa siten, että ongelmiin pystytään ja osataan puuttua. Perusopetukseen ja oppilashuoltoon sijoittaminen on parasta ennaltaehkäisevää työtä. – Jos puhumme Oulusta lasten ja nuorten kaupunkina, pitää investoinnit tehdä nimenomaan heihin ja perheisiin.

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista