Valtuustopuheenvuoroni Oulun psykiatrisista palveluista

30.12. 2018

 

Laitan tänne nettisivuilleni vuosi sitten valtuuston talousarviokokouksessa pitämäni puheen, koska asiat ovat edelleen ajankohtaisia ja palveluiden tilanne ei valitettavasti juurikaan ole muuttunut parempaan suuntaan. Lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden siirtyminen sairaanhoitopiirille on sen sijaan viivästynyt ja jo huonolla tolalla olevat palvelut eivät ole tänä aikana suinkaan parantuneet. Nyt kuitenkin aloite lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden nykytilan selvittämisestä on vireillä. Toivottavasti etenee nopeasti.

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut (valtuuston talousarviokokous 12/2017)

Pidän tärkeänä nostaa jälleen esiin Oulun mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevan huoleni. Talousarviokirjaan on nostettu muutamia asioita, mutta mielestäni nämä palvelut tarvitsevat vielä aktiivisempaa otetta ja vakavaa suhtautumista. En tee muutosesitystä vaikka lisäresursointikin olisi tarpeen. Olen huolissani seurannut koko vuoden mielenterveyspalveluiden hoitotakuuaikojen ylittymisiä ja rajojen hipomisia. Hoitotakuuajat ylittyvät niin lasten kuin aikuisten kohdalla. Päihdepalveluihin pääsee n. 2kk jonotuksella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien erityispiirteisiin kuuluu, että hoitoon on päästävä heti hoitomotivaation synnyttyä tai hoitoa haettaessa. Tähän perustuu esim. Eksoten mielenterveyshoidon malli. Kaiken lisäksi hoitoon pääsyn kriteerit ovat korkeat. Voitte vain kuvitella mikä hätä vanhemmalla on kun hän odottaa hoitoa 3kk masentuneen tai itsetuhoisia ajatuksia ajattelevan nuoren kanssa. Kun vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastava ihminen hakeutuu hoitoon, on sitä yleensä edeltänyt pitkään kestänyt harkinta. Silloin ei voi odottaa jonossa jopa puoli vuotta tai ylikin.

Nyt kun Oulun Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut (Lanu) yhdistyy sairaanhoitopiiriin ensi vuoden aikana on siinä omat riskinsä. Kun valmiiksi jo tukkeutuneet palvelut siirtyvät toiseen organisaatioon. Valmistelun tulee olla äärimmäisen huolellista ja kaiken huomioivaa. Lasten ja nuorten kohdalla riittävät palvelut eivät riitä vaan palveluiden tulee olla erinomaiset, jotta kokonaisvaltainen toipuminen mahdollistuu. Kun puhutaan avohoitopainotteisuudesta ja matalan kynnyksen palveluiden lisäämisestä, korjaavat palvelut on säilytettävä rinnalla jopa vuosia.

Hyvinvointikeskuksiin lisättävä mielenterveyspalvelu on loistava asia, mutta se ei korvaa sellaisenaan intensiivistä, pidempikestoista hoitoa. Vakaviin mielenterveys- ja päihdepalveluihin ei useinkaan auta Quick fix, nopea korjaus. Olen iloinen, että talousarviokirjassa 2018 s. 80 sanotaan, että perustason mielenterveys- ja päihdeosaamista on lisättävä. Tämä parantaa ongelmien varhaista tunnistamista, puuttumista ja kohtaamista, mikä puolestaan parantaa hoitoennustetta.

Myös päihdepalveluissa on kiinnitettävä huomiota eritasoisten palveluiden saatavuuteen. Joskus tarvitaan pidempää hoitojaksoa, pidempää katkoa ja aina yksilöllisesti mietittyjä riittäviä ja päihteettömyyttä tukevia palveluita. Tämä ei toteudu Oulussa riittävällä tasolla.

En malta olla vielä mainitsematta oppilashuoltoa. Mm. tänään ilmestyneessä Pohjois-Suomen lukiolaisten kannanotossa vaaditaan lisää resursointia oppilashuoltoon. Selvitysten mukaan mielenterveysongelmat lisääntyvät lukiolaisten keskuudessa ja jopa 60% lukiolaistytöistä kärsii koulu-uupumuksesta. Oppilashuolto kannattelee ja kohtaa tälläkin hetkellä erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria esim. jonotuksen aikana. Yksilökäyntejä tarvitsevia ja lapsia nuoria on hälyttävän paljon ja oppilashuolto on kipurajoilla asian kanssa.

Vaikka sote-uudistuksen myötä palvelut siirtynevätkin kunnalta pois – on nämä palvelut hoidettava siihen asti esimerkillisesti. On selvää, että mielenterveys- ja päihdeongelmien riittämätön hoito on inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä.”

Tags

Lähetä kommentti

  • %s ei julkaista